Omasta maasta

Vaikkei näin ensimmäisenä maalaiskeväänämme saatukaaan istutettua kaikkea mitä olisi mieli tehnyt,

niin satoa on saatu kumminkin.

 Perunaa on kirjaimellisesti vaikka muille jakaa, ja on jaettukin ihan ilolla, meiltä kun tuo vanha kelvoton maakellari purettiin verstaan tieltä pois... eikä ole vielä uutta kellaria johon säilöä.

Hernettäkin tursuaa niin, että osa ehtii nuupahtaa ennen kuin keritään syödä pois... 

 Salaattia on saanut syödä ihan urakalla, montaa sorttia, (muistutus itselle ensi vuotta varten; kylvä harvasti,

äläkä laita valtavaa määrää kerralla...)

 Tillit, sipulit, yrtit ja muutamat kokeilut kuten fenkoli ovat pärjänneet hyvin.

( Tapoja käyttää fenkolia ?? Anyone?) 

Chilit ja miehen kokeiluGojit kasvavat kohisten.

Halloweenkurpitsoita näyttäisi tulevan monta , ja tomaatit, joiden suhteen olin jo luopunut toivosta;

tekevät hedelmää kuin viimeistä päivää.

Niin,ja  miehenkorkuiset maa-artisokat odottavat syksyä ja ihanan viileitä iltoja sekä

sosekeittoaikaa :)

Marjapuskat ovat vanhat ja kuivuneet, mummon kanssa kuitenkin tänään otettiin ja putsattiin useampi puska,

huomenna saan keitellä ne mehuksi. Ihan hyvin tuli marjaa vaikka rastaat kerkesivätkin herkutella osansa.

Syöntimarjoiksi olisi vielä karviaista, vattua ja sensellaista.

Suolasienistä käytin viimeiset sienisalaattiin, sienestysaika olisi nyt parhaimmillaan, hyvät sienipaikat  ovat täältä ihan läheltä vaan kadonneet...

Ja sitten, aiheen sivusta; Kuuno-kukko (harmaa) ja hänen äänekäs ystävänsä ovat kotiutuneet hyvin.

Ovat huomionhakuisia ja uteliaita, syövät kaikkea aina möössätystä perunasta banaaniin. 

Yritän niin kovasti olla kiintymättä liikaa...realiteetti on se, että nämä kaverit uivat viinissä kunhan syksy koittaa.

Ja muuten, elokuun illat ovat jotain ihaninta !