Elämäni ensimmäinen tuubihuivi/kieppi/mikälie isoimmalle kummitytölle Novitan Kelo-langasta.
On niin kiva että taidan pian puikotella itselle samanlaisen.
(Kuvassa myös vaivalla kasvatettua omanväristä hiusta ! Ei se ollutkaan ihan niin harmaata kuin luulin.
ponnarilla oleva on vielä kamalaa ikivärjättyä sekasotkua.Pitää se pätkästä pois kunhan vähän enmmän saan aikaiseksi tuota omaa.)
Kaikkien aikojen lempikengät jo vuosien ajalta saa taas käyttöön ! Pelkään sitä päivää kun nämä hajoaa.
Uusi verhokappa kirpparilta piristää edelleen.
Kanervia istutettu mummon toimesta.
Möröjuhlatkin juhlittiin aiottua hieman pienemmällä porukalla, mutta oli meillä niin mukavaa.
Niin mukavaa, ettei juurikaan ole nyt kuvasatoa teille näyttää.
Karvaisen kaverin kanssa olemme reenailleet kovasti pois epävarmuudesta ja vahvistaneet välistämme luottamusta, enkä voi lakata ihmettelemästä miten viisas ja hieno koira meillä onkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti